SATO Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2024: Vuokramarkkinoilla odottava tilanne

3.5.2024

SATO Oyj, Osavuosikatsaus 3.5.2024 klo 9.00

Yhteenveto ajalta 1.1.–31.3.2024 (1.1.–31.3.2023)

Taloudellinen vuokrausaste oli 94,9 % (95,0).
Liikevaihto oli 74,7 milj. € (70,9).
Nettovuokratuotto oli 43,7 milj. € (40,8).
Tulos ennen veroja oli 19,6 milj. € (-32,1).
Tulokseen sisältyvä realisoitumaton sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 1,7 milj. € (-46,9).
Asuntoinvestoinnit olivat 12,8 milj. € (46,2).
Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 807,5 milj. € (4 822,4).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,0 % (-1,4).
Oma pääoma oli 2 538,7 milj. € (2 453,6), 29,91 €/osake (43,34).
Osakekohtainen tulos oli 0,23 € (-0,46).
Asuntoja valmistui yhteensä 92 vuokra-asuntoa (135). Peruskorjauksesta valmistui 56 vuokra-asuntoa (72).
Rakenteilla on 257 vuokra-asuntoa (1 192).
Vuokramarkkina on odottavassa tilanteessa asumistuen muutosten ja uudisrakentamisen voimakkaan hiipumisen seurauksena.

Toimitusjohtaja Antti Aarnio:

- Inflaatio on jatkanut hidastumista Suomessa ja koko euroalueella. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa myöhemmin tänä vuonna. Korkean korkotason takia kuluttajat ovat yhä odottavalla kannalla ja sen seurauksena sekä vanhojen että uusien asuntojen kauppamäärät ovat pysyneet erittäin matalalla tasolla.

- Katsauskaudella SATOn vuokrausaste oli 94,9 % (95,0). Vuokrausasteen lievän laskun taustalla on kireänä jatkuva kilpailutilanne.

- Kohonneita ylläpito- ja korkokustannuksia ei ole kilpailutilanteen seurauksena voitu siirtää täysimääräisesti asuntojen vuokriin. Asuntojen kysyntää kasvattava voimakkaana jatkuva muuttoliike sekä korkeat elinkustannukset ja merkittävästi vähentyvä uudisasuntotuotanto voivat nostaa vuokria tulevaisuudessa. Asumistuen muutokset 1.4.2024 alkaen saattavat lisätä edullisempien vuokra-asuntojen kysyntää.

- Uudisasuntotuotannon aloitusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti Suomessa, mutta rakenteilla olevia asuntoja valmistuu kuluvan vuoden aikana edelleen runsaasti.

- SATOlle valmistui helmikuussa Tuusulan Rykmentinpuistoon Pataljoonantielle 92 uutta vuokrakotia ja Helsingin Kallioon Hämeentielle 56 peruskorjattua vuokra-asuntoa.

- Julkaisimme maaliskuussa asukkaiden OmaSATO-palvelun laajan päivityksen. Palvelussa asukkaamme voi hoitaa asumiseensa liittyviä asioita digitaalisesti. Kehitystyön tavoitteena on helpottaa asiointia niin, että mahdollisimman moni asia hoituu suoraan OmaSATOssa.

- 30.11.2020 tehtyyn esisopimukseen perustuen SATO Oyj ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat 7.3.2024 lopullisen kiinteistökaupan tulevasta asuinrakennusten korttelialueesta Helsingin Viikissä. Korttelialuetta koskeva asemakaava vahvistui 1.2.2024. Maakaarenkuja 2:ssa sijaitsevalla tontilla on asuinrakennusoikeutta noin 300–350 uudelle asunnolle.

- Lokakuussa 2022 tekemämme päätöksen mukaan emme edelleenkään käynnistä uudiskohteiden rakennushankkeita.

- Me SATOssa panostamme puhtaaseen energiaan ja asennamme yhä useampaan kotitaloomme aurinkovoimalan. Voimaloita tulee kolmeen kuluvana vuonna valmistuvaan uudiskohteeseen ja ne tukevat osaltaan tavoitettamme olla kiinteistöjen käyttämän energian osalta hiilineutraali vuoden 2030 loppuun mennessä. Puhtaan energian käyttöä edistetään myös lisäämällä uusiin ja peruskorjattaviin taloihimme sähköautojen latauspisteitä. Viime vuoden lopussa SATOn taloissa oli yli 1 200 latauspistettä.

- Sijoituimme maaliskuussa kuudennelle sijalle Great Place to Work Finlandin Suomen parhaat työpaikat 2024 -listauksessa. Edellisvuodesta parantunut sijoitus on osoitus pitkäjänteisestä työstä, jota SATOssa on tehty muun muassa työntekijäkokemuksen ja esihenkilötyön kehittämiseksi sekä satolaisten hyvinvoinnin huomioimiseksi.

- SATO Oyj:n merkintäetuoikeusannin merkintäaika päättyi 14.2.2024. Osakeannissa merkittiin yhteensä 28 279 377 uutta osaketta, joka vastaa noin 99,90 prosenttia osakeannissa tarjotuista uusista osakkeista. Yhtiö sai osakeannista noin 200 miljoonan euron bruttovarat.

- Allekirjoitimme 28. helmikuuta 150 miljoonan euron suuruisen vastuullisuustavoitteisiin sidotun lainasopimuksen LGIM:n kanssa. Laina on vakuudellinen ja maturiteetiltaan 12 vuotta.

- SATO Oyj lunasti 6. maaliskuuta 50 miljoonalla eurolla liikkeeseen laskemastaan 350 miljoonan euron helmikuussa 2028 erääntyvästä joukkovelkakirjalainasta.

- Kiitän satolaisia erinomaisesta työilmapiiristä sekä niin asukkaidemme viihtymisen kuin asumisen jatkuvan kehittämisen eteen tehdystä työstä.

Toimintaympäristö

Katsauskaudella keskeisimpiä SATOn toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä olivat edelleen runsas vuokra-asuntotarjonta sekä taloudellinen epävarmuus. Epävarmuutta lisäsivät taantuma, heikentynyt työllisyystilanne ja Euroopan keskuspankin tiukka korkopolitiikka. Geopoliittiset haasteet, kuten Ukrainan sota, globaalit jännitteet sekä kauppapoliittiset päätökset ja asetetut pakotteet, vaikuttavat toimintaympäristöömme. Kokonaisinflaatiotaso on jatkanut laskuaan, mutta pohjainflaatio on pysynyt yhä Euroopan keskuspankin asettaman tavoitteen yläpuolella. Hintojen nousu on hidastunut lukuun ottamatta edelleen kallistuneita palveluja, jotka kiihdyttävät inflaatiota.

Suomessa talouden luottamusluvut ovat laskeneet aiemmasta, vaikka inflaatio on hidastunut merkittävästi. Elinkeinoelämän luottamus on laskenut kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti rakennusalan yritysten luottamus on heikentynyt entisestään ja rakentamisen volyymi uudisrakentamisen osalta on laskenut tilastokeskuksen mittaushistorian alhaisimmalle tasolle, mikä voi tulevaisuudessa johtaa asuntojen ylitarjonnasta asuntopulaan kasvukeskuksissa.

Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt matalalla tasolla ja se heijastuu varovaisuutena kulutuksessa. Työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta.

Suomen Pankin 15.3.2024 tekemän väliennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu Suomessa kuluvana vuonna 0,5 %. Talouden odotetaan alkavan vähitellen toipua taantumasta loppuvuoden aikana, ja vuonna 2025 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,7 %.

Kaupungistumiskehitys jatkuu ja tiivis kaupunkimainen asuminen kasvattaa yhä suosiotaan. Vuokra-asunnoille on kysyntää kasvukeskuksissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä. Suurista kasvukeskuksista pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku jatkavat voimakasta kasvuaan samalla, kun Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen koko maassa kääntyvän laskuun vuonna 2031. Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 200 000 uudella asukkaalla. Jo lähes 80 % pääkaupunkiseudun asukkaista asuu 1–2 henkilön kotitalouksissa, ja pienten kotitalouksien määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajien osuuden odotetaan kasvavan pääkaupunkiseudulla nykyisestä 17 %:sta 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vanheneva väestö siirtyy kasvukeskuksien palveluiden piiriin ja asumiselta odotetaan yhä enemmän palveluita.

Väestörakenteen muutos yhdessä hintakehityksen kanssa luo vakaan pohjan vuokra-asuntojen kysynnälle erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin on jatkunut ja pääkaupunkiseudun muuttovoitto vuonna 2023 oli 2000-luvun suurin: 23 500 henkilöä. Tämä heijastuu vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun kasvukeskuksissa.

Palkansaajien tulojen kehitys, kotitalouksien patoutuneet asuntotarpeet ja korkojen laskun sekä uudisasuntotuotannon vähentyminen tulevat lisäämään asuntojen kysyntää loppuvuodesta. Asuntotukipolitiikan muutokset saattavat kuitenkin ohjata kuluttajia etsimään nykyistä edullisempia asuntoja. Osa omistusasuntoa etsivistä pohtii mahdollisesti vuokra-asuntoa asumisen vaihtoehtona.

Vuokranantajat kilpailevat kuitenkin edelleen hyvistä vuokralaisista ja tämän seurauksena vuokrantarkistukset ovat pysyneet maltillisena. Ylläpidon ja rahoituksen kohonneet kustannukset tulevat näkymään nousevina vuokrakuluina samalla, kun vuokra-asuntotarjonta vähenee.

KATSAUSKAUSI 1.1.–31.3.2024 (1.1.–31.3.2023)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-maaliskuussa 2024 konsernin liikevaihto oli 74,7 miljoonaa euroa (70,9).

Liikevoitto oli 34,9 miljoonaa euroa (-17,1). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 33,1 miljoonaa euroa (29,8). Realisoitumaton tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 1,7 miljoonaa euroa (-46,9).

Nettorahoituskulut olivat yhteensä -15,3 miljoonaa euroa (-15,0).

Tulos ennen veroja oli 19,6 miljoonaa euroa (-32,1). Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-maaliskuussa 25,5 miljoonaa euroa (1,7).

Osakekohtainen tulos oli 0,23 euroa (-0,46).

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa yhteensä 5 304,9 miljoonaa euroa (5 369,5). Oma pääoma oli 2 538,7 miljoonaa euroa (2 453,6). Osakekohtainen oma pääoma oli 29,91 euroa (43,34).

Konsernin omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 47,9 % (45,7). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 325,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli maaliskuun lopussa 39,4 % (41,6).

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 2,5 % (-4,2). Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,0 % (-1,4).

Korollinen vieras pääoma oli maaliskuun lopussa 2 268,7 miljoonaa euroa (2 368,8), josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 2 158,0 miljoonaa euroa (2 233,3). Lainakannan keskikorko oli 3,6 % (2,6). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -15,3 miljoonaa euroa (-15,0).

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli 1,2 miljoonaa euroa (-3,1).

Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 72,2 % (90,0) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli maaliskuun lopussa 75,4 % koko taseesta (89,7).

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluvat vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.

Vuokratuotot olivat 74,7 miljoonaa euroa (70,9). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 94,9 % (95,0) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 28,9 % (25,3).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat olivat katsauskauden lopussa 18,21 euroa/m2/kk (17,99).

Asuntojen nettovuokratuotto oli 43,7 miljoonaa euroa (40,8).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 31.3.2024 yhteensä 25 560 asuntoa (25 389). Katsauskaudella valmistui 92 vuokra-asuntoa (135). Realisoituja vuokra-asuntoja oli 0 (3).

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli maaliskuun lopussa yhteensä 4 914,5 miljoonaa euroa (5 044,8). Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden investoinnit ja realisoinnit, oli 28,9 miljoonaa euroa (0,7).

Arava- ja korkotukilainoilla rahoitettujen kohteiden käypä arvo tuottoarvomenetelmää käyttäen olisi noin 250 miljoonaa euroa korkeampi kuin nykyinen arvo.

Maaliskuun lopussa asuntojen arvosta noin 86,9 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 13,1 % Tampereella ja Turussa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATOn investoinnit 2000-luvulla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ovat yhteensä yli 3 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Asuntoinvestoinnit olivat 12,8 miljoonaa euroa (46,2). Katsauskauden investoinneista 96,6 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 48,5 %. Sitovia hankintasopimuksia oli 31.3.2024 yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta (86,2).

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin 0 (3). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0 miljoonaa euroa (0,5).

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli maaliskuun lopussa 62,1 miljoonaa euroa (48,1). Maaliskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 18,4 miljoonaa euroa (0,0).

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 200 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

SATOlle valmistui 92 vuokra-asuntoa (135). Rakenteilla oli 31.3.2024 yhteensä 257 vuokra-asuntoa (1 192).

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 5,0 miljoonaa euroa (7,0).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa 319 henkilöä (329), joista vakituisessa työsuhteessa oli 289 (301). Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 319 henkilöä (324).

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2024

SATO Oyj:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Erik Selinin. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Esa Lager, Tarja Pääkkönen, Sharam Rahi ja Timo Stenius. Uudeksi jäseneksi valittiin Ming Eng.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan Aleksi Martamo, KHT.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen 31.12.2023. Yhtiökokous päätti, että SATO ei jaa osinkoa 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä yhtiökokouskutsussa esitetyn mukaisesti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 8 517 460 osaketta. Osakkeiden enimmäislukumäärä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön rekisteröityjen osakkeiden lukumäärästä alkuvuonna toteutetun osakeannin jälkeen.

Hallitus päättää kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista, että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti, ja se kumoaa ylimääräisen yhtiökokouksen 11.12.2023 antaman valtuutuksen.

Hallituksen järjestäytyminen

Järjestäytymiskokouksessaan 21.3.2024 yhtiön hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Esa Lagerin.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Erik Selinin sekä jäseniksi Tarja Pääkkösen ja Ming Engin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Työn vähenemisen vuoksi ja säästöjen aikaansaamiseksi haastavassa toimintaympäristössä yhtiö on käynnistänyt muutosneuvottelut, jotka koskevat suurta osaa yhtiön organisaatiosta.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

SATOn merkittävimmät riskit liittyvät pitkittyvään inflaatioon ja sen seurauksena korkotason nousuun. Ukrainan sodan seurauksena energian, ruuan, materiaalien ja hyödykkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti sekä korkotaso on kohonnut. Kohonneet elinkustannukset voivat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan sekä kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Mikäli rahoituksen hinnan ja ylläpidon kustannusten voimakas kasvu jatkuu, eikä markkinatilanne anna mahdollisuutta siirtää kohonneita kustannuksia täysimääräisinä vuokriin, voi tällä olla negatiivinen vaikutus sijoitusomaisuuden käypään arvoon, yhtiön kykyyn vastata velvoitteistaan sekä rahoittaa investointejaan. Tällöin uudisinvestointeja ja peruskorjauksia joudutaan siirtämään eteenpäin.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin sekä kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Markkinariski voi kasvattaa vuokra-asuntojen tarjonnan kysyntää suuremmaksi. Tästä seuraa vuokra-asuntojen tyhjäkäyntiä sekä painetta vuokratason tasaantumiseen tai laskuun erityisesti vanhassa asuntokannassa.

Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin sekä kunnostamaan ja korjaamaan olemassa olevaa asuntokantaa ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Rahoitukseen liittyvän riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä ja maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden pitkäaikaisten rahoitussitoumusten muodossa. Yhtiöllä on voimassa 2,0 miljardin euron Euro Medium Term Notes (EMTN) -ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen yhteensä 700 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjalainat.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 600 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti tavoitteemme on pitää velkasalkusta yli 60 % kiinteäkorkoisena mukaan lukien korkojohdannaiset. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisen velan osuus suojaukset huomioiden oli 60,3 % (68,6) pois lukien lyhytaikaiset velat.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla konsernin vuoden 2023 vuosikertomuksessa ja internetsivuilla www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.

Suomessa talouden luottamusluvut ovat laskeneet, vaikka inflaatio on hidastunut merkittävästi. Elinkeinoelämän luottamus on laskenut kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti rakennusalan yritysten luottamus on heikentynyt entisestään ja rakentamisen volyymi uudisrakentamisen osalta on laskenut tilastokeskuksen mittaushistorian alhaisemmalle tasolle, mikä voi tulevaisuudessa johtaa asuntojen ylitarjonnasta asuntopulaan kasvukeskuksissa.

Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaistun raportin mukaan rakennuskustannukset ovat pysyneet alkuvuonna samalla tasolla kuin vuosi sitten. Lokakuussa 2022 tehdyn päätöksen mukaisesti SATO pidättäytyy edelleen uudiskohdehankkeiden käynnistämisestä.

Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt matalalla tasolla ja se heijastuu varovaisuutena kulutuksessa. Työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta.

Kaupungistuminen, tulojen kehitys, kotitalouksien lisääntyvät asuntotarpeet, korkojen lasku sekä uudisasuntotuotannon vähentyminen tulevat lisäämään asuntokysyntää loppuvuodesta alkaen. Asuntotukipolitiikan muutokset saattavat ohjata kuluttajia etsimään nykyistä edullisempia asuntoja. Vuokra-asuntoa vaihtoehtona saattaa pohtia nyt myös osa omistusasuntoa etsivistä.

Vuokranantajat kilpailevat hyvistä vuokralaisista ja tämän seurauksena vuokrankorotukset ovat pysyneet maltillisena. Ylläpidon ja rahoituksen kohonneet kustannukset tulevat näkymään jatkossa nousevina vuokrakuluina samalla, kun vuokra-asuntotarjonta vähenee.

Muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin on jatkunut ja pääkaupunkiseudun muuttovoitto vuonna 2023 oli 2000-luvun suurin: 23 500 henkilöä. Tämä heijastuu vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun kasvukeskuksissa.

Enemmistöomistajansa toimintamallin mukaisesti SATO Oyj ei julkista ohjeistusta vuoden 2024 tuloksesta. Balder Finska Otas AB:n emoyhtiö on Tukholman pörssissä noteerattu Fastighets AB Balder.

SATO Oyj:n osakkeenomistajat 31.3.2024

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226

www.sato.fi

LIITTEET

Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2024
Osavuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.–31.3.2024

JAKELU

Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi

SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa.

SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

Liitteet